maanantai 23. maaliskuuta 2020

60#


Kirjoitat
kuin odottaisit jo vastausta,

kirjettä, joka saapuu pian.

Kuin tietäisit jonkun ilahtuvan.

Kuin joku haluaisi kuulla juuri
sinun sanasi ja tavujesi painot,
nähdä kirjaintesi kaaret
ja ajatustesi lennon.

Kuin jossain olisi edes yksi,
joka ymmärtäisi sinun ääresi
ja häilyvät laidat.

Eihän voi olla niin,
että olet mykkäelokuva,

oman aikansa taideteos,
omilleen outo.

Joku osaa lukea sinunkin
savumerkkisi.

Mikä optimisti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro, kerro, kuvastin...