keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Runo 24#

Tyyneyden edessä romahdan
hiljaisuuden painosta.

En jaksa kantaa yksin.

Enkä tiedä, mikä malja läikkyy yli,
kun voi olla vaan


keskeneräinen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro, kerro, kuvastin...