maanantai 1. toukokuuta 2017

Runo 23#

Omaan pienuuteen on pitkä matka.
Pienin askelin,
kun toiset ottavat kaksi,
sinä kymmenen.

Mitä se tarkoittaa,
että ei jaksa?

Nostaa oman painonsa verran
menneisyyttä,
kannatella tätä hetkeä
hennoilla hartioilla,
joista jaksetaan aina muistuttaa.

Pieni ja hiljainen.

Ihan kuin sitä voisi jotenkin muuttaa,
egoa leventää ja kasvaa pituutta,
että yltäisi sinne isojen ihmisten tasolle,
jossa puhutaan järkeviä.

Annetaan sinulle värityskirja ja pari tarraa.
Niistähän tytöt tykkää.
Myydään sille pieni punainen auto värin perusteella,
kun se ei kuitenkaan ymmärrä.


Mitä te oikein kuvittelette?



2 kommenttia:

  1. Hyviä runoja. Sinul on ruonosuoni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :) <3 Joskus runosuoni pulppuaa. Tällä hetkellä aika satunnaisesti, mutta kuitenkin.

      Poista

Kerro, kerro, kuvastin...